Syökää maksaa! -riittääkö se raudanpuutteiselle?
Syökää maksaa! -Riittääkö se raudanpuutteiselle?
LÄÄKÄRI ILONA RITOLA
Riittääkö maksan syöminen rautavarastojen täydentämiseen?
Rakastan maksalaatikkoa. Lapsesta asti olen syönyt sitä niin puolukkahillolla, kuin sen puutteessa mansikkahillollakin. Vaihto-oppilas vuonna Jenkeissä pyysin jopa paikallista markettia jauhamaan minulle maksaa, että voisin tehdä tuota lempiruokaani itse. Saattaa jopa olla, että mummuni teki minulle jouluisin oman maksalaatikon, varsinkin kun se oli ainoa ruoka, jonka kelpuutin suuhuni joulupöydästä. Ja kyllä, minun perheessäni maksalaatikko kuuluu joulupöytään.
Olisikin mielenkiintoista tietää, mitä ferritiiniarvot ovat minulla lapsena! Söinkö raudanpuutteeseen verilettuja ja maksalaatikkoa, vaikka muuten inhosin lihaa vai pelastiko maksalaatikko minut anemialta?
Muutamia kysymyksiä herää itsellänikin maksan suhteen!
Paljonko maksalaatikossa on maksaa?
Paljonko maksalaatikossa on rautaa?
Entä muuten maksassa?
Osaisinko tehdä koululaisille maistuvaa maksaruokaa?
Miten usein on turvallista syödä maksaa?
Onko maksaruuista raudanpuutteen korjaajaksi tai edes rautavarastojen ylläpitoon?
Onko eri eläinten maksoissa eroa?
Tästä täytyi ottaa selvää!
Saatte myös nähdä onnistuuko kiireisen äidin kokata koululaisillekin maistuvaan ruokaa. Äidin, jonka joka toinen keitos tavallisesti palaa pohjaan tai kärähtää uuniin!
Tässä postauksessa käytetty resepti kaipasi vain pieniä huomautuksia lisukkeiden osalta, jotta ateria ei sisällä raudan imeytymistä estäviä tekijöitä!
Paljonko maksalaatikossa on maksaa?
Kaikkien äitien ja suomalaisten suosikissa (omassa lempparissani) rusinallisessa Saarioisen 400 g maksalaatikossa on ”sian-, broilerin- ja naudanmaksaa 16%”. Eli kun 100 g:ssa on 16g, niin 400 g:ssa maksalaatikkoa on maksaa 4x16g = 64 g maksaa.
Itse syön maksalaatikkoa pienessä nälässä 200g, isossa nälässä 400g. Lapset yleensä tuon 200g ja mieheni 400g.
Paljonko maksalaatikossa on rautaa?
Koska Saarioisten nettisivut eivät kerro missä suhteessa eri maksalajikkeita maksalaatikossa on, kurkataanpa Fineli.fi palveluun, joka kertoo, että teollisessa maksalaatikossa on rautaa 2.9 mg/100 mg eli koko laatikollisessa rautaa on 11.6 mg. Lasten annoksessa (200g) maksalaatikkoa on siten 5.8 mg rautaa.
Paljonko pelkässä maksassa on rautaa?
Maksassa on siis eri määrä rautaa riippuen minkä eläimen maksasta on kyse. Tietolähteenä taas fineli, jonka mukaan listasin top 5 maksat.
Sisältää rautaa mg/g.
- Sian maksa 31.4 mg /100g
- Poron maksa 31.0 mg/100g
——————————————–
- Broilerin maksa 8.3 mg/100g
- Metsälinnun maksa 7.5 mg/100g
- Naudan maksa 7.2 mg/100g
Eli maksalla on väliä. Jostain kumman syystä eräs paikallinen poronomistaja osasi lukea ajatukseni, kysyi kaipaisiko sitä poron maksaa mistä aiemmin oli puhetta ja varasti minulle pari kiloa poron maksaa noudettavaksi. Mieheni yhdestä omistamastaan poronvasasta ei ihan vielä ole ruokkimaan koko klaania.
Kertoi meidän Medipudaksen terveydenhoitaja blogikirjoituksesta kuullessaan, että hänpä oli lapsena niin valkoinen, että hänelle juotettiin pullokaupalla tuoretta lämmintä poronverta. Huh huh.
Täällä poronhoitoalueella poron lihan (ja no, veren) hankkiminen on varmasti huomattavasti helpompaa kuin Etelä-Suomessa.
Osaisinko tehdä koululaisillekin maistuvaa maksaruokaa?
Raakaa verta en lapsilleni syöttäisi, sillä itseänikin ajatus hieman puistattaa, on pakko miettiä muita vaihtoehtoja. Tässä asiassa sormi on tosiaan niin keskellä suuta, että käännyin Paliskuntien Yhdistyksen puoleen, kainosti vedoten yhteen poroomme ja innostukseeni poron terveellisyydestä ja rautapitoisuudesta.
Sainkin luvan vapaasti muokata heidän reseptejä sopiviksi raudanpuutteisille. Alkuperäiset reseptit löydät pororeseptit.fi sivustolta.
Aikani resepteihin tutustuttuani ja (kauhuissani) pohtiessani mitkä olisivat tälle jauhopeukalolle sopivimmat reseptit toteutettaviksi, päätin tutustua paremmin näihin kolmeen:
- Jauhemaksapihvit
- Maksakastike
- Maksalaatikko
Miten usein on turvallista syödä maksaa, raskaana olevillehan sen käyttöä suositellaan rajoittamaan?
Maksassa on paljon retinoidimuotoista A-vitamiinia, itseasiassa sitä on maksassa enemmän kuin missään muussa ruoka-aineessa ja sitä voi helposti saada liikaakin.
Erityisesti sikiölle suurina annoksina A-vitamiini (retinoidi) on haitallista.
Tässä vaiheessa täytyy huomauttaa, että kasviksista saatava karotenoidimuotoisesta A-vitamiinista ei katsota olevan terveydellistä haittaa suurinakaan annoksina, sillä sen muuntuminen retinoidimuotoon on hyvin tarkkaan rajattua elimistössä.
Maksassa A-vitamiinia on noin 20 000 mikrogrammaa / 100 g.
Toisaalta A-vitamiinia tarvitaan myös raudan hyväksikäyttöön elimistössä. A-vitamiinin puutteessa raudan kulkeutuminen ferritiinivarastoista kudoksille on heikentynyttä.
A-vitamiinia tarvitaan myös näkökyvyn ylläpitämiseen, ihon ja luuston kasvuun, immuunijärjestelmän toimintaa, antioksidanttina ja näkökyvyn ylläpitämiseen.
Itseasiassa hämäränäön heikentyminen on usein A-vitamiininpuutoksen ensioire.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat antaneet seuraavan suosituksen maksan ja maksaruokien käytöstä raskauden aikana:
- Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko) tulee välttää koko raskauden ajan
- Maksamakkaraa ja maksapasteijaa voi käyttää raskauden aikana enintään 200 g viikossa. Kerralla ei tulisi syödä enempää kuin 100 g.
- Jos maksamakkaran tai maksapasteijan käyttö on päivittäistä, sitä tulisi käyttää enintään 30 g päivässä. Tämä vastaa käytännössä noin 2 viipaletta maksamakkaraa tai 2 ruokalusikallista maksapasteijaa
Alle kouluikäisillä Evira antaa maksaruokien käytöstä seuraavat suositukset:
Imeväiset (alle 1-vuotiaat)
• Ruokavaliossa tulee välttää maksaa ja kaikkia maksaruokia
Alle kouluikäiset
• Maksamakkaraa ja – pasteijaa yhteensä enintään 70 g viikossa (noin 4-5 viipaletta/viikko)
ja
• Maksalaatikkoa enintään 300 g (3/4 eineslaatikko) kuukaudessa
jolloin
• Maksakastiketta ja – pihviä tulee välttää
Kuinka paljon on liikaa maksaa?
A-vitamiinin saantisuositus päivässä on miehillä vähintään 900 mikrogrammaa ja naisilla 700 mikrogrammaa.
Selvää rajaa A-vitamiinin turvalliselle saannille on vaikea saada selville. Suomalaisista lääkäreille tarkoitetuista tietokannoista vastausta ei löytynyt, niin käännyin taas Brittiopusten puoleen:
Food and Nutrition Board (FNB):n suositukset päivittäisiksi A-vitamiinin saannin ylärajoiksi ovat seuraavat:
Tolerable Upper Intake Levels (ULs) for Preformed Vitamin A | ||||
Age | Male | Female | Pregnancy | |
0–12 months | 600 mcg | 600 mcg | ||
1–3 years | 600 mcg | 600 mcg | ||
4–8 years | 900 mcg | 900 mcg | ||
9–13 years | 1,700 mcg | 1,700 mcg | ||
14–18 years | 2,800 mcg | 2,800 mcg | 2,800 mcg |
|
19+ years | 3,000 mcg | 3,000 mcg | 3,000 mcg | |
Kerta-annoksena saatu A-vitamiiniannos yli 20 000 mikrogrammaa voi jo aiheuttaa oireita kuten pahoinvointia, pyörrytystä ja näön hämärtymistä. Lääkiksestä onkin jäänyt hyvin yksi knoppi mieleen; jääkarhun maksaa ei kannata syödä, vaikka olisi miten nälissään oleva naparetkeilijä.
Pitkässä juoksussa jokapäivä nautittu yli 10 000 mikrogrammaa a-vitamiina voi aiheuttaa erilaisia terveyshaittoja kuten luuston haurastumista, päänsärkyä ja nivelkipua.
Raudanpuutteiselle tuunatut jauhemaksapihvit
Alkuperäisen reseptin löydät Pororeseptit.fi palvelusta.
Ainekset:
- noin 300 g poron maksaa
- 2 porkkanaa
- (3 perunaa)
- 1 sipuli
- 2 kananmunaa
- suolaa
- meiramia
- pippuria (esim. mustapippuria)
Ohje:
- Poista maksasta pintakalvo. Tee viilto veitsellä ja irroita
kalvo kevyesti vetämällä. Poista myös maksassa olevat
verisuonet. - Paloittele maksa, sipuli ja porkkana sekä jauha
ne lihamyllyllä. Myös raakaa perunaa voi halutessaan jauhaa
joukkoon. - Mausta suolalla, pippurilla ja meiramilla.
- Lisää
massaan kananmunat. Sekoita tasaiseksi. - Paista esimerkiksi
ohukaispannulla pieniä pihvejä. - Tarjoa pannulla paistettujen
sipulirenkaiden, puolukoiden ja veteen tehdyn perunasoseen kera.
Onko maksaruuista raudanpuutteen korjaajaksi tai edes rautavarastojen ylläpitoon?
Aikuinen ihminen voi siis syödä turvallisesti maksaa korkeintaan kerran viikossa 100 g verran.
Tässä määrässä on rautaa korkeintaan 30 mg.
Raudan saantisuositus rautavarastojen ylläpitoon naisilla on vähintään 15 mg päivittäin.
Raudanpuutteen korjaamisessa tarvitaan helposti kymmenenkertainen määrä päivittäin rautaa.
Maksaa ei voi suositella raudanpuutteen hoitoon, mutta muutaman kerran kuussa nautittu maksa on hyvä lisä raudanpuutteen ennaltaehkäisyyn ja rautavarastojen ylläpitoon.
Muista, että rauta ei imeydy, jos ruokajuomana on maitoa tai kalsiumlisättyjä maidonkorvikkeita!
Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista!
Itse syön raudanpuutteeseen usein veriohukaisia ja ymmärtääkseni ne ovat turvallisia ja myös sisältävät reilusti rautaa. Mutta nyt jäin miettimään, että onko niissä jotain, jonka takia niitä ei esim saisi syödä 2-3 kertaa viikossa?
Finelin mukaan teollisissa veriohukaisissa 21,6 mg rautaa / 100 g ja niitä tulee helposti syötyä se 200 g eli rautaa jo kiitettävä määrä. Mutta voiko niitä syödä usein?