Saisiko olla kahvia tai teetä?
Kahvia vai teetä? -raudanpuutteisen valinta
LÄÄKÄRI ILONA RITOLA
Paljonko sitä kahvia oikein kuluu?
Aamukahvi, päiväkahvi, iltapäiväkahvi. Nämä ovat itsestäänselvyyksiä monen päivärutiineissa.
Pitäisikö näitä tapoja muuttaa, jos kärsii raudanpuutteesta tai haluaa välttää sen kehittymistä?
Itse olen tottunut siihen, että kahvia juodaan aamulla suurin piirtein ennen kuin silmät avataan. Mitä isommasta ämpäristä, sen parempi. Vähintäänkin yksi 3 dl mukillinen ja jos kahvia vielä jää pannuun, niin eihän sitä viemäriin heitetä vaan jaetaan juojien kesken.
Toiset aamukahvit vielä töissä, lounaskahvit, iltapäiväkahvit, muuten-vain-kahvit ja niin edelleen. Yksi kuppi, toinen ja joskus kolmaskin.
Oletteko olleet tilanteessa, että sanot, että ”Kiitos riittää jo, näin on hyvä” ja silti joku tulee ja kaataa kahvia vielä lisää kuppiisi? Meidän suomalaisten kahvikulttuuri on kyllä hauska. Koko ajan ja jokavälissä juodaan kahvia.
Oletko nähnyt, että ”kahvipöydässä” joku aikuinen joisi mehua? Ei siis ollenkaan kahvia tai teetä. Sitä varmasti saisi perustella enemmänkin kuin sitä että ei juo alkoholia firman ruotsinristeilylle kohdistuvissa pikkujouluissa.
”Kahvi estää raudan imeytymistä”
Eräässä työpaikassa osastonhoitaja ilmoitti, että heillä ei juoda kahvia lounaan päälle, koska se estää raudan imeytymistä.
Ja tuolla ei tosiaan saanut keittää kahvia lounasaikaan (yritin ja sain sellaisia mulkoiluja osakseni, että en uskaltanut tehdä tuota virhettä uudestaan).
Missään muualla en ole tähän törmännyt, mutta ajatelkaa miten nerokasta!
Hän piti huolen siitä, että hänen naisvaltaisten työntekijöidensä raudat imeytyvät lounaalta.
Toisaalta hyöty ei välttämättä ollut ajatusta suurempi, koska lounas koostui yleensä pienestä rahka, pilttipurkista ja vihersalaatista, joissa ei rautaa kummemmin ole.
”Kahvi estää etenkin kasveissa olevan ei-hemiraudan imeytymistä[1]”
Kahvia ja teetä nautitaan hyvin yleisesti jo aterian yhteydessä tai heti sen jälkeen. Näissä juomissa on suuret määrät polyfenoleja, joiden on osoitettu merkittävästi haittaavan ruuan sisältämän raudan imeytymistä.
Etenkin polyfenolien kyky ei-hemiraudan imeytymisen estoon on voimakasta.
2 dl teemukillinen vähentää raudanimeytymistä n.75-80%.
1.5 dl kahvikupillinen vähentää raudan imeytymistä n.60%.
Toisissa tutkimuksissa kahvin inhiboivaksi vaikutukseksi on saatu jopa 90%
Tutkijat ovat myös havainneet, että eri tee- ja kahvilaadut, sekä nautittu määrä vaikuttavat lisäävästi näihin lukuihin.
Teessä on itseasiassa enemmän raudan imeytymistä hidastavia polyfenoleja kuin kahvissa.
Esimerkiksi vihreä tee vähensi raudan imeytymistä 83%.
KAHVIN, TEEN JA PUNAVIININ POLYFENOLIT
Polyfenolit ovat kahvin ja teen merkittävimmät raudan imeytymistä haittaavan tekijät. Näitä polyfenoleja ovat klorogeenihappo, joita on erityisesti kahvissa, kaakaossa ja joissakin yrteissä. Mustassa teessä ja kahvissa olevat tanniinit myös inhiboivat raudan imeytymistä. [2]
Nämä yhdisteet sitoutuvat rautaan sen imeytymisvaiheessa haitaten raudan pääsyä elimistöön.
Tanniinienkin vaikutus on annossidonnainen; 5 mg tanniineja hidasti raudan imeytymistä 20%, 25 mg 67 % ja100 mg 88%.[3]
Myös punaviinissa on paljon tanniineja, joten pihviaterian nauttiminen punaviinilasillisen kanssa ei kannata siinä mielessä, että haluaa tehostaa raudan imeytymistä.
Uskaltaako kahvia sitten juoda?
Kyllä.
British Medical Journalissa julkaistiin 2017 massiivinen katsaus tieteellisiin tutkimuksiin kahvin vaikutuksesta terveyteen [4]
Siinä todettiin, että juomalla 4 kuppia kahvia päivässä voi edistää terveyttä.
Kokonaisuutena kahvista siis on enemmän hyötyä kuin haittaa.
Kahvin juonti vähensi sydän-ja verisuonitapahtumia, kuten sydäninfarkteja sekä joidenkin syöpien, kuten eturauhassyövän ja kohdun limakalvon syövän ja melanooman esiintyvyyttä.
Kahvin hyödyt ovat yksilöllisiä
Meillä on kummallinen tapa lokeroida niin ihmisiä kuin ruokiakin tiettyyn ryhmiin.
Esimerkiksi hyviin tai pahoihin, mutta asiat eivät ole niin mustavalkoisia.
Oikea määrä, oikeaa ruokaa, oikeaan aikaan on avain terveyteen.
Kahvikaan ei sovi kaikille, sillä BMJ:n katsausartikkelissa todettiin, että jos raskausaikana nautittiin yli 4 kuppia kahvia päivässä, saattoi se aiheuttaa sikiön pienipainoisuutta ja ennenaikaisuutta.
Lisäksi kahvin juonti lisäsi ennestään murtumariskiä naisilla, joilla oli jo muutenkin kohonnut riski luunmurtumille.
Unihäiröistä kärsiville ei myöskään suositella kahvin juontia, etenkään iltaisin.
Itse en voi juoda kahvia enää klo 15 jälkeen, muuten se on pois yöunista. Tosin en osaa kieltäytyäkään, jos sitä joku tarjoaa vielä illallakin.
On tärkeää, milloin juo kahvinsa, tutkimuksien mukaan 1 tunti ennen ateriaa ei haitannut aterian raudan imeytymistä.
Jos kahvin joi tunnin päästä ateriasta, se haittasi yhtä paljon kuin jos se olisi nautittu heti ruualla. [5]
Eli raudanpuutteesta kärsivien kannattaa juoda korkeintaan 4 kuppia kahvia päivässä, ajoittaen kahvi tuntia ennen ateriaa tai vähintään kaksi tuntia aterian jälkeen.
Sama koskee rautatablettien ajoittamista eli ei samaan aikaan kahvin kanssa.
Kahvin vaihto teehen ei hyödytä, sillä tee näyttäisi haittaavan raudan imeytymistä vielä enemmän
Lupasin myös selvittää vastauksen Lääkärin blogin keskusteluryhmässä esille tuotuun ongelmaan, jossa minulta kysyttiin.
”Haittaako valkoviini raudan imeytymistä?”
No tätäkin asiaa on tutkittu vieläpä useissa tutkimuksissa:
Eräässä tutkimuksessa 38 tutkittavalle miehelle annettiin 3 mg rautaa sekoitettuna punaviinii ja valkoviiniin. Tutkimuksessa selvitettiin raudan imeytymistä ja todettiin että valkoviinistä imeytyi 10.4% tuosta lisäraudasta, kun punaviinistä imeytyi vain 4.4%.[6]
Toisessa tutkimuksessa oli mukaan 33 henkilöä. Rauta imeytyi 2-3 kertaa paremmin valkoviinistä kuin punaviinistä, jossa oli jopa 10 kertainen määrä polyfenoleja valkoviiniin verrattuna.[7]
Raudanpuutteiselle valkoviini on siis parempi vaihtoehto, kuin punaviini, vaikka lääkärinä en kuitenkaan uskalla suositella kumpaakaan.
Nautinnollisia hetkiä!
lääketieteen lisensiaatti
Medipudas Oy
[1] Leif Hallberg, Lena Hulthén; Prediction of dietary iron absorption: an algorithm for calculating absorption and bioavailability of dietary iron, The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 71, Issue 5, 1 May 2000, Pages 1147–1160
[2] Hurrell, R., Reddy, M., & Cook, J. (1999). Inhibition of non-haem iron absorption in man by polyphenolic-containing beverages. British Journal of Nutrition, 81(4), 289-295.
[3] Brune M et al: Iron absorption and phenolic compounds: importance of different phenolic structures. Eur J Clin Nutr. 1989 Aug;43(8):547-57.
[4] Poole R. et al: Coffee consumption and health: umbrella review of meta-analyses of multiple health outcomes BMJ 2017; 359 :j5024
[5] Morck TA: Inhibition of food iron absorption by coffee The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 37, Issue 3, 1 March 1983, Pages 416–420
[6] Bezwoda W. et al. Iron absorption from red and white wines: Scand J Haematol. 1985 Feb;34(2):121-7.
[7] J D Cook, M B Reddy, R F Hurrell; The effect of red and white wines on nonheme-iron absorption in humans, The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 61, Issue 4, 1 April 1995, Pages 800–804
