Mitä jos epäilen raudanpuutetta, mutta ferritiiniarvo onkin ”ihan hyvä”?

13.4.2019 admin

LÄÄKÄRI ILONA RITOLA

Ferritiinin ympärillä kuhistaan paljon.

Siitä puhutaan työpaikan kahvihuoneessa, kuntosalin pukuhuoneessa ja päiväkodin parkkipaikallakin kuulet siitä. Paljonko sinun ferritiiniarvosi on?

Työkaveri saattaa kertoa kuinka jaksaa nykyisin, rautalisän aloituksen jälkeen, käydä lenkillä ennen töihin lähtöä. Hieman ärsyttävää, kun itse et vielä viidennenkään torkutuksen jälkeen tahdo saada itseäsi ylös sängystä. Hän saattaa kertoa, kuinka on mahtavaa, kun työpäivän jälkeenkin jaksaa tehdä muutakin kuin vain äyskiä miehelle ja lapsille. Ja sinä kaadut suoraan sohvalle ja nukut sen verran, että jaksat herätä lasten iltapesulle ennen, kuin raahaudut makuuhuoneen puolelle jatkamaan unia.

Kuntosalin pukuhuoneessa kysytään mikä on sinun ferritiiniarvosi ja kerrotaan omista jo taakse jääneistä rytmihäiriöistä sekä palautumisongelmista. Kehoitetaan mittaamaan ferriitiini ja hehkutetaan omaa vointia raudan syönnin jälkeen.

Lapsetkaan eivät enää riehu niin paljon kuin aikaisemmin ja elämä hymyilee. Siis naapurille. Oma olo on kuin jostakin keskiaikaisesta haudasta juuri nousseella zombiella. Oikeastaan asiaa ei edes pahemmin jaksa ajatella.

Alat salaa jo toivoa, että se ferritiini olisi itselläkin tosi matala. Vaikka 8. Sillä työpaikalla sai kauhua osakseen. Tai vaikka 20, sekin on kuulemma alhainen. Ehkä 30 kävisi. Silläkin joku oli määrätty rautakuurille.

Jännität seuraavan vuorokauden kun et malta odottaa vastaustasi, teet listaa kaikista oireista mitä sinulla on ja olet jo täysin vakuuttunut että raudanpuutetta sen on oltava.

Sinun arvosi onkin 70.
Siis seitsemänkymmentä.
Jospa siitä puuttuu pilkku?
Ei helvata. Itku meinaa päästä. Olit jo ihan varma. Nyt olisi selitys edessä ja ei, mikä pettymys!

Ei, ei sittenkään helppoa selitystä kaikille niille oireille. Olit jo salaa vähän toivonut että arvosi olisivat reippaasti pielessä ja kaikki jaksamisongelmat ratkeaisivat yhdellä pillerillä päivässä. Mietit jo miten otat asian puheeksi huomenna kahvitunnilla. Heität vaan sillai kevyesti että: ”ai, paljon ne teidän arvot olikaan? Mulla oli 7. Hb:kin ihan rajamailla.” – Sekin vielä. Sata neljäkymmentä viisi. Parempi olla sanomatta, että ikinä kävi tutkimuksissakaan. Jotenkin noloa.

STOP!

Mieti, oliko sinulla tosiaankin useita raudanpuutteeseen sopivia oireita?

Jos vastasit kyllä, niin saatat silti kärsiä hoidettavasta raudanpuutteesta.

Miksikö? Lue eteenpäin, niin kerron mitkä kaikki asiat voivat nostaa ferritiiniarvoa!

Muista väsymystä selittävistä sairauksista olen kertonut enemmän edellisessä kirjoituksessani.

VÄSYTTÄÄKÖ, LUE VINKIT MITÄ KANNATTAA SELVITTÄÄ

FLUNSSAISENA EI KANNATA KÄYDÄ KOKEISSA

Ferritiiniä ei kannata käydä mittaamassa edes pienessäkään flunssassa, sillä se mitä todennäköisemmin näyttää korkeampaa arvoa kuin muuten. Joskus jopa useita päiviä ennen flunssan varsinaista alkamista. Oikein hankalan taudin, kuten infuenssan tai keuhkokuumeen jälkeen ferriitiini voi olla virheellisen koholla vielä kauan oireiden loppumisesta. Vielä silloinkin kun muut tulehdusarvot ovat jo laskeneet normaaleiksi. Ei tarvita edes kuumetautia, niin ferritiini nousee ja se voi nousta ratkaisevan paljonkin.

ESIMERKKIPOTILAS

Eräs potilas ohjattiin vastaanotolleni väsymysselvittelyihin, kun muuta ei enää keksitty. Huh, varsinainen ratkaisu, mutta katsotaanpa!

Ferritiinikin oli mitattu ja se oli ollut noin seitsemänkymmentä. Ei mitenkään optimaalinen, mutta ei nyt ihan selitä kaikkia niitä voimakkaita oireitakaan mitä potilaalla oli.

Ikä, runsaat kuukautiset ja oireet sopivat kaikki raudanpuutteeseen. Potilas ei muistanut itse, että hänellä olisi ollut flunssaa, kun oli käynyt kokeissa.

Käytin hänet uudestaan kokeissa ja ferritiini oli 12.

Pohdimme asiaa ja potilas muistikin lopulta, että kaikki muut perheestä kyllä olivat tuolloin sairaana, mutta ei hän. Yhdellä lapsista oli ollut kuumettakin ja kova yskä.

Oliko potilaan immuunipuolustus välttänyt näkyvän taudin, kun elimistö oli taistellut taudinaiheuttajia vastaan, nostaen myös ferritiinin?

Vaikea sanoa, mutta olen matkan varrella oppinut, että ferritiini on hyvin herkkä koe. Käytännössä kun aivastatkin sinne päin, niin se nousee.

Toiset uskovat, että mikäli tulehdusarvo eli CRP on matala, myös ferritiini olisi luotettava. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Tämä on tullut jo niin monia satoja kertoja todistettua, että en usko tähän teoriaan enää yhtään. Se ei vain pidä käytännössä paikkaansa.

Täytyy muistaa, että tulehdusarvo eli CRP ei nouse kuumeisissa virustaudeilla välttämättä ollenkaan.

Tulehdusarvo CRP on kuitenkin hyvä mitata samalla, koska se saattaa paljastaa alla muhivan tulehdustilan, jota muuten ei välttämättä huomaisi.

Olen tavannut ihmisiä, joiden CRP on ollut toistasataa ja he ovat tunteneet olonsa ihan terveiksi. Tämä ei toki ole mitenkään luonnollinen tila, vaan vaatii ehdottomasti omat jatkotutkimuksensa ja yleensä varsin kiireellisesti.

Eli mitä tästä opimme?

NORMAALI CRP JA NORMAALI FERRITIINI EIVÄT POISSULJE RAUDANPUUTETTA LUOTETTAVASTI.

TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUS FERRITIINIIN

Monissa tulehdussairauksissa, joissa elimistö on ikään kuin koko ajan, päivästä toiseen tulehdustilassa, lonkin tavallista, että ferritiini on koholla mittauskerrasta toiseen.

Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi monet reumasairaudet, tulehdukselliset suolistosairaudet, sydämen vajaatoiminta, syöpätaudit, maksasairaudet, mutta myös ylipaino yksistään voi riittää nostamaan ferritiiniarvon.

Tyypillisesti näissä tilanteissa tulehdusarvo on selvästi koholla tai se on nähtävissä pienenä värähdyksenä herkän CRP:n kokeessa.

Muita tulehduskokeita, kuten lasko ja koholla olevat leukosyytit voivat johdattaa tulehdussairauksien jäljille.

Vaikka ferritiini on koholla, se ei tarkoita että rautaa olisi liikaa, vaan tilanne on yleensä juuri päinvastainen ja diagnostiikassa käytetään silloin laajasti eri kokeita tilanteen selvittämiseen.

LEVOTTOMAT JALAT TARVITSEVAT RAUTAA

Onko sinulla jalat, jotka illalla lähtevät etsimään rytmiä, jalkateriä täytyy hinktata toisiaan vasten tai jopa heitellä sängyn laidalta toiselle?

Tällaiset oireet ovat tyypillisiä levottomien jalkojen oireyhtymälle ja tällöin rautalisää suositellaankin, jos ferritiiniarvo on alle 75.

Hetkinen. Mutta eikö raudanpuutteen raja olekaan 30 tai 50, kuten Lääkärilehden tuoreessa artikkelissa puhuttiin?

Kyllä, tämä on raja, jossa rautaa ei enää riitä punasolutuotantoon, mutta rautaa tarvitaan elimistössä niin paljon muuhunkin. Kuten aivojen välittäjäaineiden, dopamiinin tuotantoon, joiden puutteessa koemme oireet levottomina jalkoina.

Elimistö ei osaa jakaa rautaa tasaisesti joka puolelle, vaan se antaa rautaa ensin kaikkein tärkeimmille soluille, kuten juuri punasoluille. Sitten jos siitä jää yli, niin annetaan vähän muuallekin, sellaisiin vähän turhempiin elimiin, kuten aivoille. Punasolunmuodostus menee kaiken muun edelle kehossa, mikäli luuydin toimii oikein.

Niin ja kärsitkö hiusten lähdöstä?

Niinpä. Se onkin sitten se elimistön viimeinen paikka minne sitä rautaa annetaan, tuota hiustuppienkin toiminnalle välttämätöntä hivenainetta. Eikä kynsillekään heru, jos ei ole aivan välttämätön pakko. Liuskoittukoot katsoo luonto, kynnet ja hiukset ovat aika kaukana elintärkeistä elimistä!

Nyt hiusten kunnosta kiinnostuneiden kannattaa käydä lukemassa myös oma postaus aiheesta:

”NÄIN TESTAAT LÄHTEEKÖ SINULTA POIKKEAVAN PALJON HIUKSIA!”

ELIMISTÖ VOI SIIS KÄRSIÄ RAUDANPUUTTEESTA PALJON KORKEAMMALLAKIN ARVOILLA KUIN VAIN NIILLÄ, JOTKA ULOTTUVAT VIITEALUEEN ALAPÄÄHÄN TAI VASTA SITTEN KUN HEMOGLOBIINIKIN LASKEE.

VOIKO FERRITIINIARVO OLLA LIIAN KORKEA?

Kyllä voi.

Ongelma onkin siinä että toiselle ferritiiniarvo 400 voi olla täysin normaali ja toiselle se tarkoittaa sitä, että rautaa on kertynyt liikaa ja se on jopa myrkyllistä.

Jälkimmäisessä on kyse hemokromatoosi nimisestä sairaudesta. Monet sen oireet kuten väsymys ja nivelkivut esiintyvät myös raudanpuutteessa. Tällainen henkilö jos alkaa tietämättä omia lähtöarvojaan syömään rautaa voi aiheuttaa nopeasti vain oman tilansa huonontumista. Hemokromatoosia sairastavat eivät tarvitse lisää rautaa vaan heidän tulee välttää sitä.

Mitä tästä opimme?

Rautaa ei voi eikä kannata syödä, ellei tiedä mitä tekee. Siinäpä se.

Ai niin ja arvaapa mikä on suomalaisnaisten keskimääräinen ferritiiniarvo?