Raudanpuute käy kalliiksi niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin
Hoitamaton raudanpuute tulee kalliiksi yksilölle, työnantajalle kuin yhteiskunnallekin.
Tiesitkö, että Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että väsymys aiheuttaa jopa 136 miljardin dollarin tappiot työtehon menetyksenä työnantajille vuosittain (1). Kaikki väsymys ei toki johdu raudanpuutteesta, mutta raudanpuutteisen on tähän helppo samaistua, kun tietää miltä tuntuu, kun aina vain väsyttää, pitkien yöunien ja päiväunien jälkeenkin. Kun on niin väsynyt, että aivot ovat sumussa, mikään ei jää mieleen ja sanatkin unohtuvat. Kun olotila on kuin olisi jatkuvassa flunssassa, lihakset kipeinä ja kykenemättömänä nousemaan edes rappusia yläkertaan.
Suoriutuuko raudanpuutteinen työstään yhtä hyvin kuin muut tai jos ei olisi raudanpuutteinen?
Oman kokemukseni mukaan ei. Raudanpuute laskee työtehoa, kykyä painaa asioita mieleen, laskee keskittymiskykyä ja huonontaa muistia. Joskus pelkästään fyysinen uupumus on niin voimasta, että se ajaa työntekijän pyytämään sairauslomaa.
Entä sitten fyysisessä työssä, kun lihakset eivät toimi? Kun lihakset menevät hapoille pienestäkin rasituksesta ja sydän hakkaa toistasataa jo, kun tarttuu harjan varteen?
Oireet saattavat muistuttaa niin paljon paniikkihäiriötä, että se saatetaan virheellisesti sellaiseksikin ristiä ja taas saadaan väärää hoitoa väärään vaivaan. Lääkäri saattaa suositella muutaman viikon sairauslomaa ja breikkiä töistä. Lääkäri saattaa sanoa, että sinulla vaan on niin kuormittava elämäntilanne, että keho reagoi tällä tavalla. Saattaa tulla opastusta painonhallintaan, ruokavalioon ja unihygieniaankin samalla. Ja jos olet nainen, saatetaan oireet laittaa opiskelustressin, pikkulapsiarjen tai vaihdevuosien piikkiin. Aina löytyy jokin selitys.
RAUDANPUUTTEEN AIHEUTTAMAT SAIRAUSLOMAT
Näitä raudanpuutteen aiheuttamia sairauslomia ei myöskään tilastoida. Pelkkä väsymys ei riitä turvaamaan toimeentuloa muutamaa päivää pidemmäksi aikaa. Alkaakin diagnoosien kanssa kikkailu. Lääkäri kirjoittaa sairauslomalapun diagnoosiksi masennuksen, unettomuuden tai muun sopivan, jolla pitempikin sairausloma voi olla perusteltu. Voidaan korostaa ennemminkin jotakin fyysistäkin vaivaa, kuten selkäkipua tai nivelrikkoa, vaikka se väsymys olisikin johtavin syy kykenemättömyyteen tehdä omaa työtään.
Mikäli raudanpuutetta ja sen aiheuttanutta syytä ei korjata, tila on ja pysyy. Ei siihen auta mielenhallintaharjoitukset, lenkkeily tai stressinlievityskurssit. Sairauslomakaan ei auta pidemmän päälle, kun olotila on kuin rämpisi räntäsateessa puolivaloilla. Edelleenkään emme tiedä kuinka moni on työkyvytön raudanpuutteen vuoksi. Sen tiedän, että niitä on paljon. Minäkin olen kuulunut siihen porukkaan.
Oletko lukenut jo minun tarinani? Rautarouvan tarina -miten minusta tuli rautalääkäri
RAUDANPUUTE HEIKENTÄÄ TYÖNTEKOA
Työelämässä olevat naiset ovat juuri raudanpuutteen riskiryhmää. Äitiyslomalta töihin palaava äiti saattaakin olla väsynyt siksi, että raskaus on tyhjentänyt hänen rautavarastonsa, ei välttämättä siksi, että perheen kuopus veisi voimat. Miten ärsyttävää se onkaan, kun tehdään oletuksia vain ihmisen elämäntilanteen johdosta kuuntelematta tai tuntematta tilannetta tarkemmin!
Tilanne voi hyvin olla se, että äiti ei jaksakaan töiden lisäksi enää mitään muuta, kun tuo kahdeksan tunnin päivä on imenyt kaikki mehut mihin energiattomat lihakset villeimmissä unissaankaan voivat pystyä. Kun öisin rauta ei riitä unelle oleelliseen dopamiiniaineenvaihduntaan tai päiväaikana kilpirauhasen optimaaliseen toimintaan tai lihasten mitokondrioissa adenosiinitrifosfaatin, ATP:n, tuon lihassolujen ainoan energialähteen tuotantoon (2)? Lopulta se työtehokin alkaa laskemaan.
Tätäkö me yhteiskuntana haluamme? Viedä viimeisetkin mehut yhteiskunnan tukipilareista. Ei, emme halua. Kun äiti voi hyvin, koko perhe voi hyvin. Työterveyslääkärin passitus psykologin puheille ei tosin paljoa auta, jos jokainen solu huutaa rautaa toimiakseen kunnolla.
RAUDANPUUTTEEN AIHEUTTAMA VÄSYMYS
Aiemmista tutkimuksista (3) tiedetään myös, että raudanpuute vaikuttaa sitä sairastavien fyysiseen suorituskykyyn, työn tuottavuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin, kuten keskittymiskykyyn ja muistiin.
10-20%:lla naisista, joilla on kuukautiset, kärsivät oireisesta raudanpuutteesta.
Raudanpuute on helppo todeta mittaamalla laboratoriosta ferritiinipitoisuus verestä. Ferritiini on raudan varastomuoto, joka toimii puskurina elimistön raudan tarpeelle.
Meidän tulisikin yhteiskuntana herätä siihen, miten tärkeästä asiasta raudanpuutteen hoitamisessa on kysymys. Raudanpuutteen taloudelliset vaikutukset eivät jää yksilöön, vaan raudanpuute aiheuttaa merkittäviä kustannuksia myös yhteiskunnallisesti, niin työnantajalle, kuin etuuksia maksaville tahoille, kun se jätetään hoitamatta.
Raudanpuute tulisi hoitaa naisilta tehokkaasti jo ennen kuin he tulevat raskaaksi. Ennen kuin raudanpuutteisia on enemmänkin kuin vain yksi. Paras tapa ennaltaehkäistä sikiön raudanpuute, on ennaltaehkäistä häntä odottavan äidin raudanpuute (4).
Tarkemmin raskausajan raudanpuutteesta kannatata lukea täältä:
Raskausajan raudanpuute -Mitä siitä olisi syytä tietää?
RAUDANPUUTTEEN KUSTANNUKSET
Sveitsissä tutkittiin raudanpuutteen oireiden taloudellisia vaikutuksia kotitalouskyselyn avulla. (5) Kyselyyn osallistui 1010 sveitsiläistä 18-50 vuotiasta naista, joilla oli diagnosoitu verikokeilla varmistettu raudanpuute edeltävän kahden vuoden aikana.
Tyypillisimmät oireet olivat väsymys ja uupumus, joita oli kokenut jopa huimat 96.4 % vastaajista ja 41.0% raportoi vähentyneestä fyysisestä energiasta. Väsymys ja keskittymiskyvyn puute vaikuttivat eniten suoriutumiseen päivittäisessä elämässä ja siten heikensivät elämänlaatua
Jopa 35 %:a vastaajista oli saanut alun perin eri diagnoosin, ennen kuin oikea syy oireille löytyi. Puolet heistä oli saanut jotakin lääkehoitoa tai psykoterapiaa oireisiin.
28,5 % heistä, jotka olivat työelämässä, oli joutunut olemaan sairauslomalla oireidensa vuoksi. Koko väestöön ekstrapoloituna tästä aiheutuisi 33 miljoonan Sveitsin frangin vuosittaiset kustannukset.
| 33 000 000,00 CHF | = | 30 080 122,51 EUR |
Kyselyn suorittaneet tutkijat laskivatkin, että jos tulokset siirrettäisiin koko Sveitsin väestöön suhteutettuna, olisivat välittömät lääketieteelliset kustannukset 78 miljoonaa Sveitsin frangia.
| 78 000 000,00 CHF | = | 71 098 471,38 EUR |
On varsin kohtuutonta, että raudanpuutetta ei vieläkään oteta Suomessa joka paikassa tosissaan, eikä ymmärretä, miten merkittävästä asiasta on kyse työikäisten naisten terveydelle ja miten merkittäviä taloudellisia tappioita se aiheuttaa niin yksilön tasolla kuin yhteiskunnallisestikin, kun se jätetään hoitamatta.
LÄÄKÄRIN ROOLI RAUDANPUUTTEEN HAVAITSEMISESSA
Lääkärin rooli on välttämätön potilaan oireiden tunnistamisessa. Lääkärin tehtävä on kartoittaa kohtaamansa riskiryhmään kuuluva potilas ja ohjata hänet raudanpuutteen ja anemian testaaviin laboratoriotesteihin jo varhaisessa vaiheessa.
Tässä on erityisesti työterveyshuollolle tuhannen taalan paikka.
Miksi ihmeessä nuorilta ja keski-ikäisiltä täydessä iskussa olevilta tutkittavilta seurataan verensokeria ja kolesterolia säännöllisesti, vaikka he eivät edes kuuluisi sydän -ja verisuonisairauksien suhteen riskiryhmään, mutta rautavarsojen suuruutta kuvastavaa ferritiiniä ei mitata, joskus edes pyynnöstä?
Terveydenhuoltomme kaipaa edelleen huomattavasti opastusta ja ohjeistusta yksilöllisemmästä hoidosta ja yksilöllisten riskien kartoituksista.
Meillä ei yksinkertaisesti yhteiskuntana ole varaa menettää fertiili-iässä eli parhaassa työiässä olevia naisia jollekin niin yksinkertaiselle asialle kuin raudanpuute.
Väitänkin, että etenkin työterveyshuollossa olisi huomattavasti kustannusvaikuttavampaa mitata esimerkiksi äitiyslomalta palaavalta rautatasot, kuin kolesteroliarvot.
Lääkärin tehtävä on selvittää raudanpuutteen syyt, aloittaa raudanpuutteen korjaamiseen tähtäävä hoito ja siten palauttaa potilaan elämänlaatu, toiminta ja työkyky.
Onko sinulla omakohtaista kokemusta? Tule mukaan keskusteluun facebookin keskusteluryhmään.
Lääkäri Ilona Ritola,
Lääkäriasema Medipudas Oy
(1)Ricci JA, Chee E, Lorandeau AL, Berger J; Fatigue in the U.S. workforce: prevalence and implications for lost productive work time. J Occup Environ Med. 2007;49(1):1.
(2) Oexle H. et al: Iron-dependent changes in cellular energy metabolism: influence on citric acid cycle and oxidative phosphorylation, Biochimica et Biophysica Acta (BBA) – Bioenergetics, Volume 1413, Issue 3, 1999, Pages 99-107, ISSN 0005-2728,
(3) Lopez A, Cacoub P, Macdougall IC, Peyrin-Biroulet L. Iron deficiency anaemia. Lancet. 2016;387(10021):907–16.
(4) Milman N, Byg KE, Bergholt T, Eriksen L, Hvas AM. Body iron and individual iron prophylaxis in pregnancy–should the iron dose be adjusted according to serum ferritin? Ann Hematol 2006; 85:567-573
(5) Blank, P.R., Tomonaga, Y., Szucs, T.D. et al. Economic burden of symptomatic iron deficiency – a survey among Swiss women. BMC Women’s Health 19, 39 (2019)
