10 myyttiä korjattuna rautahoidosta
Olet varmasti törmännyt erilaisiin ja ristiriitaisiinkin ohjeisiin rautahoidon toteuttamisesta. Raudasta ja raudanpuutteesta puhutaankin nyt paljon. Ehkäpä jokainen haluaa antaa oman mielipiteensä, kokemuksensa tai tietämyksensä asiaan. Se on totta, että olemme yksilöitä ja se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi toiselle. Jokainen meistä kumminkin tavoittelee sitä samaa asiaa, parempia rautavarasoja ja parempaa vointia.
Kuinka usein rautaa pitäisi syödä? Vaikuttaako tulehdus kokeisiin? Pidänkö taukoa ennen kokeita? Voinko luovuttaa verta?
10 asiaa, jotka sinun ainakin kuuluu tietää rautahoidosta.
1. Raudan ottaminen joka toinen päivä ei nosta rauta-arvoja nopemmin kuin joka päivä annostelu.
Olet mahdollisesti kuullut lääkäriltäsi, että rauta kannattaa viimeisten tutkimusten mukaan ottaa joka toinen päivä, sillä se imeytyy silloin paremmin. Kyllä tämä pitää paikkansa, suhteellinen osuus nautistusta raudasta on suurempi tällöin. Yhden tutkimuksen mukaan. Tämä suhteellinen osuus ei kuitenkaan ole niin suuri että se olisi suurempi, kuin jos rautaa otettaisiin joka päivä. Eli jos rauta otetaan joka päivä joka toinen päivä sijaan, rauta-arvot nousevat nopeammin. Voit lukea lisää tästä dilemmasta blogikirjoituksestani: Pitäisikö rautaa syödä vain joka toinen päivä.
2. Kaikki rautavalmisteet eivät aiheuta vatsakipua.
Sinua on mahdollisesti peloteltu sillä, että rautalisä aiheuttaa aina vatsakipuja ja sitä ei kannata syödä siitä syystä. Rautavalmisteissa on kuitenkin valtavasti eroja. Se mikä tekee yhdelle ripulia, tekeekin ummetusta toiselle. Kolmas henkilö taas ei huomaa mitään vatsanväänteitä. Jotkut joutuvat käymään läpi kaikki rautavalmsiteet mitä löytää niin apteekista kuin luontaistuotekaupoista ja siltikään mikään ei tunnu sopivan. Mikäli lääkäri kuitenkin katsoo rautahoidon aiheelliseksi ja mikään valmiste ei ole sopinut ollenkaan, voi hän määrätä rautaa myös suonensisäisesti, jolloin rauta ei ärsytä vatsaa ollenkaan. Tämä on kuitenkin se viimeinen vaihtoehto.
3. Kolmen kuukauden kuuri rautaa ei riitä kaikille
Terveydenhuollon ammattilaisille tehdään paljon erilaisia hoito-ohjeita, jotka ovat suuntaa-antavia. Yleensä punasoluarot, kuten hemoglobiini ja punasolujen tilavuus normalisoituvaat noin kolmen kuukauden kuurin jälkeen, tosin riippuen valmisteesta, mutta on hyvin yksilöllistä kuinka kauan kestää rautavarastojen täydennys tämän jälkeen. Yleensä siinä kestää vähintään puoli vuotta.
4. Rauta-arvot kannattaa kontrolloida rautahoidon aikana
Ilman kontrollikokeita ei voi tietää onko rauta imeytynyt ja arvot lähteneet parantumaan. Rautavalmisteissa on paljon eroa imeytyvyyden suhteen ja kaikki eivät vaan toimi kaikilla. Ilman verikoekontrolleja ei voida olla varmoja onko hoito tehonnut. Kontrolliväli ei kannata olla liian pitkäkään, sillä on varsin valitetettavaa, jos potilas on syönyt jotakin valmistetta vain vuoden päästä todetakseen että täysin turhaan.
5. Raudanpuute ja raudanpuuteanemia eivät kuulu hematologin hoitoon
Sitkeässä on uskomus, että raudanpuuteesta kärsivä ihminen kuuluu hematologin hoitoon. Muista anemioista poiketen raudanpuute ei kuitenkaan kuulu niihin (1). Tottahan asiaan perehtynyt hematologi osaa hoitaa raudanpuutetta, mutta raudanpuutteen hoidon rajaaminen Suomen julkisessa terveydenhuollossa hematologeilta, johtuu siitä että raudanpuutteen syy ei yleensä ole hematologinen. Potilas ei siis yleensä hyödy lähetteestä erikoissairaanhoidon yksikön hematologille.
Yleisin syy raudanpuutteeseen naisilla on runsaat vuodot ja puutteellinen ravinto tarpeeseen nähden. Miehillä monesti lähdetään tutkimaan suoliston kuntoa tarkemmin. Raudanpuutteen oireet voivat koskettaakin melkein mitä tahansa lääketieteen osa-aluetta, niin neurologiaa, ihotauteja kuin urheilulääketiedettäkin. Raudanpuute ja sen hoito kuuluukin osaksi jokaisen lääkärin osaamista, oli hän yleislääkäri tai erikoislääkäri.
6. Ennen verikokeita ei kannattaa pitää kahden viikon taukoa raudasta jos rautahoito on kesken
Silloin kun rautahoito on vasta alkanut ja halutaan selvittää ovatko arvot nousseet, ei kannata pitää kovin pitkää taukoa ennen verikokeita. Tällä tavalla ollaan nopeasti takaisin lähtötilanteessa. Totta on se, että juuri nautittu rauta vaikuttaa tulokseen, mutta niin sen on tarkoituskin. Monilla oireet myös palaavat herkästi kun joutuu pitämään pitempiä taukoja raudasta kun hoito on vielä kesken.
7. Normaali tulehdusarvo eli CRP ei poissulje virheellisen korkeaa ferritiiniarvoa, mutta se voi paljastaa sen.
Vaikka menisit täysin terveenä verikokeisiin, voi sinulla silti olla jokin tulehdus, joka nostaa ferritiiniarvoa. Tällöin yhdessä ferritiiniarvon kanssa otettu CRP paljastaa tällaisen tilanteen. Esimerkiksi matala-asteinen tulehdus voi nostaa ferritiniarvoa, vaikka henkilö tuntisi itsensä täysin terveeksi. Tosaalta esimerkiksi virtatieinfektio voi olla varsin oireetonkin, jolloin se näkyy vain CRP:n kohoamisena ja virtanäytteessä. Normaali CRP arvo ei kuitenkaan tarkoita, että sinulla ei ole mitään infektioita, sillä esimerkiksi virusinfektiot eivät välttämättä nosta CRP arvoa ollenkaan. Silti ne pystyvät nostamaan ferritiiniarvoa (2).
8. Raudanpuutteisen ei kannata luovuttaa verta
Jos omat rautavarastot ovat tyhjät, ei verta kannata oman hyvinvoinnin vuoksi luovuttaa. Veripalvelu edellyttääkin, että naisten hemoglobiini pitää olla yli 125 ja miehillä yli 135, että pääsee luovuttamaan verta. Ferritiiniarvoa ei veripalvelussa mitata, mutta jos henkilöllä on todettu raudanpuute ja sen hoito ja syyn etsiminen on kesken, ei verenluovutusta voi suositella, vaikka hemoglobiini olisikin normaali. Raudanpuutetta esiintyykin eniten nuorilla naisluovuttajilla, joista viideosalla oli ferritiinitaso alle 15 (3). Veripalvelu suositteleekin, että hedelmällisessä iässä olevat naiset luovuttaisivat verta korkeintaan 1-2 kertaa vuodessa, sillä he ovat raudanpuutteen kehittymisen suurimmassa riskiryhmässä.
9. Raudanpuute ei ole vain vegaanien ongelma
Finnravinto 2017 tutkimuksen mukaan suomalaisnaiset saavat keskimäärin rautaa liian vähän ravinnostaan (4). Ruotsissa tutkittiin teini-ikäisten tyttöjen raudanpuutetta, johon oli viitteitä jopa joka kolmannen tytön kohdalla (5).
10. Kaikki eivät oireile samalla tavoin.
Jos jokin henkilö omaa ferritinitason 10 ja jaksaa urheilla ja käydä töissä se ei tarkoita sitä että kaikki pystyisivät samaan. Olemme yksilöitä ja se mikä on yhdelle sopiva taso elimistön toimintaan ei ole sama toiselle.
Lääkäri Ilona Ritola, Lääkäriasema Medipudas Oy
Instagram @rautalaakari_ilonaritola
Facebook @ilonaritola ja keskusteluryhmä lääkärin blogi
(1) Raudanpuuteanemia Lääkärin käsikirja 6.3.2019 viitattu 17.11.2019
(2) Birgegård G, Hällgren R, Serum ferritin during infection. A longitudinal study. Scand J Haematol. 1978 Oct;21(4):333-40.
(3) Lobier M, Castren J et al: The effect of donation activity dwarfs the effect of lifestyle, diet and targeted iron supplementation on blood donor iron stores. PLoS One. 2019 Aug 13;14(8)
(4) Liisa Valsta, Niina Kaartinen, Heli Tapanainen, Satu Männistö, Katri Sääksjärvi (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 12/2018.
(5) www.livsmedelsverket.se
